Metsäjätti Stora Enso on kehittänyt puupohjaisen akkumateriaalin, jolle saattaa avautua suuret markkinat lähivuosina.
Kyse on ligniinipohjaisesta kovahiilestä, jonka tuotenimi on Lignode. Sen kehitystyötä on tehty Suomessa Stora Enson koelaitoksella Kotkan Sunilassa sekä yhtiön Ruotsin tutkimuskeskuksessa Tukholmassa.
Ligniiniä syntyy selluntuotannon yhteydessä, mutta nykyään se poltetaan suurelta osin energiaksi osana sellutehtailla syntyvää mustalipeää. Lignode voi tarjota uuden käyttökohteen ligniinille.
Lignodea voidaan käyttää anodina erityisesti niin sanotuissa suola-akuissa eli natriumioniakuissa, jotka ovat juuri nyt tekemässä suurta läpimurtoa markkinoilla.
Suola-akkuja käytetään erityisesti suurissa sähkövarastoissa, joita tarvitaan yhä enemmän tasapainoittamaan suuria sähköverkkoja. Tämä johtuu siitä, että sähköntuotanto on yhä enemmän sääriippuvaista, koska tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta kasvaa.
Artikkelista voisi saada käsityksen että lignodea on halvempaa valmistaa kuin nyt käytössä oleva tapa valmistaa amorfista kovahiiltä, mikä olis aikamoinen saavutus. Stora Enso ei kuitenkaan lähde akkutehtaaksi, vaan alkaa aluksi valmistamaan lignodea kiinalaiselle akkuvalmistajalle.
Ennen varsinaista teollista tuotantoa Stora Enso aikoo rakentaa havainnollistavan tuotantolinjan Kiinaan yhdessä kiinalaisen akkumateriaalijätin Shanshan Technologyn kanssa.
Mikä ei varmaan kovin yllätys ole, Kiina on aika edelläkävijä akkujuttujen kanssa.
Vielä kun saisivat koko sähköverkon mittakaavassa merkittävän kokoisia akustoja pystyyn että tuotannon heiluntaa saataisiin edes jonkin verran tasattua. Finngridin tilastoissa ‘sähkövarastot’ tuottavat enimmilläänkin alle 200MW tehon verkkoon ja kun kulutusta on 10 000MW niin tuommoinen reservi ei paljon markkinahintoja heilauta.
Mittakaava on tietysti vähän haastava. Duck.ai:n kanssa haarukoituna edes 10GWh akusto on projektina suuruusluokkaa miljardi euroa ja kohtalaisen kokoinen (pari-kolme kertaa kauppakeskus Sellon verran) teollisuusalue pelkästään akkukontteja. Ja jos haarukoidaan että 1GW tehoreservi vaikuttaisi edes jotain pörssisähkön hintaan niin sillä ei tasaisi edes tänään tuotantopuutteita merkittävän paljoa, saati sitten tammi/helmikuussa.
Mutta ehdottomasti hienoa että tällaista innovaatiota löytyy, sellupuuta meiltä kyllä löytyy ja jos sille saadaan korkeampi jalostusaste niin aina parempi.
MTV kirjoitti näistä artikkelin, niillä menee iloisesti watit ja wattitunnit sekaisin, mut eiköhän juoni kuitenkin paljastu.
Fingrid on arvioinut, että uutta säätövoimaa tarvittaisiin melko nopeasti noin tuhat megawattia. Esimerkiksi Olkiluoto 3:n ydinvoimalan teho on 1 600 megawattia.
Kaasumoottoreita ja -turbiineja on Energiateollisuuden mukaan suunnitteilla lähes tuhannen megawatin edestä. Valmiina tai rakenteilla on kuitenkin vasta 233 megawattia kaasuvoimaa.
Myös sähkövarastot eli suuret akut lisääntyvät. Näitä akkuvarastoja on käytössä 1 600 megawattia, ja suunnitteilla on jopa 12 000 megawattia sähkövarastoja. Suunnitteilla on myös muun muassa pumppuvoimaa.
Artikkelista paljastuu että sähkötuottajien etujärjestön Energiateollisuuden mukaan sähkön hinta on liian alhainen jotta uusi tuotanto olisi kannattavaa. Se voi olla ihan oikeakin huomio, tässähän on vastakkain sähkön kuluttajien toive saada edullista sähköä ja tuottajien toive saada tuottoa sijoituksilleen. Mut, sit sähköverkon toimivuuden takia pitäisi aina pystyä toimittamaan kaikki kulutettu sähkö. Jos tuotannon ja kulutuksen ero on iso, voidaan toki tiputtaa kuormaa, mut se tarkoittaa sit et tehtaat seisoo, eikä se ole laajemmin talouden kannalta hyvä asia.
Nyt kulutuksen nousua on lähdetty rajoittamaan rajoittamalla uusien datakeskusten pääsyä sähköverkkoon. Se varmasti auttaa sähkön hinnan nousuun, mut sillä tavalla jää myös liiketoimintaa tekemättä Suomessa ja sähkön tuottajien epävarmuus sähkön hinnan tulevaisuudesta kasvaa.
Toisaalta, Wärtsilä tekee moottorivoimaloita, joten meillä olis ihan omasta takaa mahdollisuus tuottaa myös säätövoimaa. Mut, ne moottorit pyörii fossiilisilla, joten ne voi olla poliittisesti liian hankalia.
Noissa polttomoottoriturbiineissa ongelmana on myös kWh hinta. En hihasta ravistamalla osaa sanoa millaisista käyttökustannuksista jossain Wärtsilän linja-auton kokoisessa moottorissa puhutaan, mutta veikkaan että ainakin dieseleissä 50 litraa tunnissa ei ole tuossa kokoluokassa vielä kovin paljon. Eli jos sähköä tehtäisiin tuommoisella pikkumoottorilla ja Wärtsilä hakee ABCltä polttoöljyä niin käyttökustannus olisi 125€/h ja sillä saisi tuotettua 500kWh olettaen että hyötysuhde on 100% (diesellitrassa on energiaa n. 10kWh). Eli pörssistä pitää saada yli 25 senttiä/kilowatti että edes välittömät toimintakulut tulee katettua. Tähän päälle investointi, huollot ja sunmuut niin hiharavistus sanoo että 50 senttiä/kWh alkaa olla sellainen hinta että noita on mitään järkeä pyörittää. Isommilla moottoreilla kWh kustannus varmasti pienenee, mutta silti epäilen että alle 15 sentin pörssihinnan ei kannata vääntää konetta käyntiin. Eli toisinsanoen se miljoonainvestointi maksaisi itseään takaisin vain muutamina viikkoina/kuukausina vuodessa. Ei kuulosta kovin kannattavalta bisnekseltä näin äkkiseltään.
Tuulivoiman osalta olen kuullut että 5-6 senttiä/kWh on hinta millä nuo puistot on kannattavia, joten nekin pyörivät ison osan vuotta investoinnin kannalta aivan tyhjää ja uusille puistoille ei ainakaan hevosmiesten tietotoimiston mukaan meinaa löytyä enää rahoittajia.
En oikein tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. Silloin kun nykyinen talo ostettiin reilu 10 vuotta sitten niin kylkiäisenä tuli silloiselta kuntien omistamalta laitokselta sekä varsinainen sähköliittymä että sähkösopimus. Energia+siirto oli silloin yhteensäkin alle 10 senttiä ja firma maksoi omistajakunnille osinkojakin. Sittemmin laitos on pilkottu erillisiksi verkko- ja sähköyhtiöiksi, pörssihinnat on puskettu sisään ja nyt voi olla tyytyväinen jos pelkkää sähköä saa alle 10snt/kWh. Tekisi mieli sanoa että jossain on menty vähän väärään suuntaan.
Pikaisesti haettuna tuommoinen Elisan kotipatteri on 28kWh. Ei tarvita kuin n. 400 000 semmoista niin se alkaa näkyä jo koko verkon tasolla ihan positiivisesti. Eli suunnilleen joka toinen kotitalous kun laittaa tuommoisen akuston seinään ja maksaa siitä kollektiivisesti semmoiset 3,5 miljardia niin saadaan suunnilleen tuo 10GWh kasaan.
Eri asia sitten riittääkö jossain Espoon omakotilähiössä siirtoverkot tuommoiseen tai että onko siitä oikeasti miten paljon kuluttajalle hyötyä, mutta onpahan verkkoon energiapuskuria. Omassa mökissä pölähtää talvikaudella piikkipäivinä 150kWh, siinä tuommoinen 28kWh Elisa kotiakku ei vielä aivan hirvittävästi paina.
